Keittiöjätteen kompostointi

Kodeissa syntyvän jätteen painosta noin puolet on biologisesti hajoavaa ja siten myös kompostoitavaa. Kompostointi onnistuu yleensä vaivattomasti, kun perustiedot ovat mielessä. Tarvittavan kompostorin hankinta kannattaa tehdä huolella.

Kompostorin valinnassa auttaa Kompostorin valintaopas, jonka uusimman version löydät Oppaat ja muu materiaali -sivuiltamme.

Hajoamisen kannalta kompostorin ihanteellinen lämpötila on 35–55 astetta. Pieneliöt ovat aktiivisimmillaan korkeissa lämpötiloissa, jolloin myös jätteestä hajoaa suurin osa. Mitä pienempijakoista materiaali on, sitä nopeammin se hajoaa. Korkeahko lämpötila myös tuhoaa taudinaiheuttajia ja siemeniä.kompostori

Kompostiin laitettavien jätteiden ravinnepitoisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja helposti maatuminen tapahtuu ja lämpötila nousee. Kompostoitavat jätteet voidaan jakaa hiili- tai typpipitoisiin materiaaleihin.

Ruoantähteet ovat suurimmaksi osaksi runsastyppisiä, ja seosaineena käytettävä aine (puru, hake, kuorikate tai lehdet) taas sisältää runsaasti hiiltä. Seosainetta laitetaan kompostoriin yleensä noin puolet ruoantähteiden määrästä. Viimeisessä kompostointivaiheessa lämpötila laskee, ja mikro-organismit muuttavat kompostoitavan materiaalin humukseksi. Tämä kypsymisprosessi kestää useita kuukausia.

Kompostoinnin käytännöt

1. Aseta säiliön pohjalle 10–15 cm paksuinen ilmava risu- tai muu seosainekerros.
2. Edellä mainitun kerroksen päälle laitettu vanha kompostimulta, turvemulta tai muunlainen multa nopeuttaa kompostoinnin käynnistymistä.
3. Hajoamisprosessi nopeutuu, jos isot ruoantähteet pilkotaan pienemmiksi.
4. Aina kun kompostoriin lisätään jätettä, se peitetään seosaineella.
5. Kompostia sekoitetaan muutaman kerran kuukaudessa tai tarvittaessa, jotta maatuminen tapahtuu tasaisesti ja komposti pysyy ilmavana.

 

Kompostoitavat jätteetbiontyhjennys

  • Vihannesten ja hedelmien jätteet (perunat, nauriit, porkkanat, omenat sitrushedelmät jne.)
  • Raaka ja kypsennetty liha ja kala
  • Maitotuotteet, esim. piimä, jogurtti
  • Munat ja munankuoret (kuoret kannattaa murskata ennen kompostiin laittamista)
  • Leipomotuotteet
  • Teepussit, kahvinporot ja -suodattimet
  • Talouspaperi, nenäliinat, munakotelot, pikaruokapaikkojen juomakennot
  • Taimet ja kukat
  • Pienet määrät puutarhajätettä, kuten lehtiä, havuja, ruohosilppua, oksia jne. Isommat määrät kompostoidaan puutarhakompostissa.

 

Ongelmatilanteitaongelmat

Kun kompostia hoidetaan asiallisesti, ongelmatilanteita tulee har­voin. Haju, kärpäset ja jäätyminen ovat kiusallisimmat ongelmat.

  • Jäätyminen  ei ole vaarallista. Runsas ja ravinteikas jäte pitää kompostin parhaiten toimivana. Jos on pakko, kompostia voi sulatella esim. sijoittamalla kompostoriin kanisterissa kuumaa vettä. Vesi vaihdetaan/kuumennetaan kiehuvaksi muutamana peräkkäisenä päivänä.
  • Hajua syntyy mätänemisen seurauksena. Kun seosainet­ta käytetään tarpeeksi eikä kompostiin jätetä isoja, tiiviitä ”jätekökköjä”, hajua ei synny. Hajusta pääsee eroon ainoastaan lisäämällä runsaasti seosainetta ja sekoittamalla kaikki hajupesäkkeet. Joskus liian kuumana käyvä komposti haisee ammoniakille, tämäkin ongelma ratkeaa lisäämällä runsaasti seosainetta.
  • Kärpäsistä pääsee eroon sekoittamalla munat ja toukat sy­välle kuumaan kompostiin tai kaatamalla kiehuvaa vettä nii­den päälle. Mietoja hyönteismyrkkyjä voi hätätapauk­sessa käyttää, mutta ne tuhoavat myös hyödyllisiä eliöitä.
  • Muurahaisista ei ole mitään haittaa kompostille. Niiden runsas läsnäolo tarkoittaa yleensä sitä, että komposti on liian kuiva – tämä ongelma ratkeaa helposti kastelemalla ja sekoit­tamalla.