Lajitteluvelvoitteet ja jäteastioiden tyhjennysvälit

Jätehuoltomääräyksissä määritellään tyhjennysvälit erilaisille jäteastioille. Tyhjennysväliin voi jonkin verran itse vaikuttaa toimimalla jätelain hengen mukaisesti. Eli ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja sen jälkeen kierrätettävä ja toimitettava hyötykäyttöön siihen soveltuvat jätteet. Ruoka- eli biojätteen kompostointi on myös yleensä edellytys jäteastian tyhjennysvälin harventamiselle.

Kaikkien talouksien pitää määräysten mukaan lajitella hyötyjätteet erikseen. omenanraatoTämä tarkoittaa asumisessa syntyvän jätteen osalta kunnasta riippuen yleensä paperia, pakkausmetallia, pakkauslasia ja pakkauskartonkia.

Biojätteiden lajitteluvelvoite näkyy alla olevasta taulukosta.

Isoissa asuinkiinteistöissä kaikille näille jätteille on hyvä olla omat keräysastiansa, koska niitä syntyy sellaisia määriä, että ne kannattaa erikseen noutaa.

Mitoittamalla jäteastian tyhjennysväli oikein voidaan saada huomattaviakin säästöjä. Lisäksi silloin, kun kiinteistö on käyttämättä, jäteastian tyhjennykset voidaan keskeyttää.

Sekajäte
(kiinteistöissä, joissa ei ole biojäteastiaa tai kompostointia)
Kesällä 2 viikkoa (viikot 18 – 40),
talvella (viikot 41 – 17) 4 viikkoa,
Kuivajäte
(kiinteistössä on biojäteastia tai biojäte kompostoidaan)
8 viikkoa,
Biojäte
(lajitteluvelvoite koskee taaja-asutusalueen kiinteistöjä, joissa on vähintään 5 asuinhuoneistoa)
Kesällä 1 viikko (viikot 18 – 40),
talvella (viikot 41 – 17) 2 viikkoa,