Vuosikatsaus 2012
Vuosikatsaus 2012

Jätevedet

Kaatopaikkojen rakenteista, sijainnista ja käytöstä on tarkat säädökset Suomen lainsäädännössä. Koko kaatopaikan elinkaari on suunniteltava niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Myös kaatopaikan suoto- ja valumavedet on kerättävä talteen ja puhdistettava.

Jätevedet viemäröitiin vedenpuhdistamoille

Kapulassa syntyvät jätevedet käsitellään Hyvinkään Veden jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2012 viemäriverkostoon johdettujen jätevesien määrä oli 73 693 m3 (noin 202 m3/d). Karanojalla syntyvät jätevedet puolestaan käsitellään Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla, ja vuonna 2012 viemäriverkostoon johdettiin jätevesiä 61 553 m3 (keskimäärin 169 m3/d).

Viemäriin johdettavien vesien epäpuhtauksien vuosikeskiarvot ja maksimiarvot alittivat selvästi liittymissopimuksissa asetetut raja-arvot lukuun ottamatta ammoniumtyppipitoisuutta. Taulukossa 5 on viemäriin johdetun jäteveden epäpuhtauksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuonna 2012 verrattuina liittymissopimuksissa sallittuihin pitoisuuksiin. Kaatopaikalta viemäröitäville jätevesille tyypillisten parametrien vuosikeskiarvojen kehitys vuosina 2008–2012 on esitetty alla olevissa kaavioissa.

Vesien tarkkailu, taulukot

 

 

Kapulan BOD7-ATU, CODCr ja TOC -pitoisuudet vuosina 2008-2012 (mg/l)

Karanojan BOD7-ATU, CODCr ja TOC -pitoisuudet vuosina 2008-2012 (mg/l)

Fosfori-pitoisuus

Typpi-pitoisuus

Kapulan jäteveden sähkönjohtavuus (mS/m) ja pH vuosina 2008 - 2012

Karanojan jäteveden sähkönjohtavuus (mS/m) ja pH vuosina 2008 - 2012