Vuosikatsaus 2012
Vuosikatsaus 2012

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa. Tonnista yhdyskuntajätettä muodostuu kaatopaikkakaasua noin 100–200 m³.

Haitalliset kaasut imetään talteen keräysjärjestelmällä

Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi, joista metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvää, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.

Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen, jonka avulla kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle.

Kaasusta lämpöä ja sähköä alueelle

Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Vuonna 2012 Kapulassa oli käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa. Pumppaamolta kaasu johdettiin Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödynsi kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuoden aikana Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 2,0 milj. Nm3, ja kaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 46 %.

Karanojan kahdella jätetäyttöalueella oli vuonna 2012 käytössä yhteensä 25 kaasunkeräyskaivoa, joista 18 oli pystykaivoja ja loput vaakakeräyskaivoja. Joulukuussa 2012 Karanojan keskimmäiselle jätetäyttöalueelle porattiin kuusi uutta kaasukaivoa. Koko vuonna saatiin talteen noin 1,8 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, ja sen metaanipitoisuus oli keskimäärin 48 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihdussa.