Vuosikatsaus 2014
Vuosikatsaus 2014

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa. Tonnista yhdyskuntajätettä muodostuu kaatopaikkakaasua noin 100–200 m³.

Tehokas kaasunkeräysjärjestelmä imee kaasun kaatopaikan sisältä pumppaamolle

Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.

Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla.

 Yhteensä vuonna 2014 käytössä 45 kaasunkeräyskaivoa

Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Kapulassa oli vuonna 2014 käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa. Pumppaamolta kaasu johdettiin Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödynsi kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2014 Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 3,1 milj. Nm3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 46 %.

Karanojan kahdella jätetäyttöalueella oli vuonna 2014 käytössä yhteensä 25 kaasunkeräyskaivoa, joista 18 oli pystykaivoja ja loput vaakakeräyskaivoja. Karanojan keskimmäiselle jätetäyttöalueelle vuonna 2012 poratuista kaasukaivoista kerätty kaasu johdettiin vuonna 2013 käyttöön otetulle uudelle soihtupolttimelle. Vuonna 2014 Karanojalla saatiin talteen noin 2,7 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 52 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihduissa.