Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015

Ympäristökatsaus

Jätteidenkäsittelyalueiden yhtenä päätavoitteena on, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Ympäristöluvat määrittävät tarkkaan toimintamme raamit. Tässä katsauksessa kerromme tiivistetysti vuoden 2015 ympäristöraportoinnin tiedot.

Jätteidenkäsittelyalueiden ympäristövaikutukset ja –tarkkailu

Ympäristö- ja jätelainsäädännön avulla jätteidenkäsittelyalueiden rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia ohjataan. Tavoitteena on mm. pinta- ja pohjaveden, maaperän sekä ilman pilaantumisen ehkäiseminen.

Lain mukaan kaatopaikkaa, eli jätteiden loppusijoitusaluetta, ja sen ympäristöä on tarkkailtava käytön ja jälkihoitovaiheen aikana. Kaikilla Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla on omat, ympäristölupiin perustuvat ympäristöntarkkailuohjelmansa, joissa määritellään tarkasti mitä kaikkea ja kuinka usein ympäristöstä mitataan ja seurataan. Ohjelmien lisäksi ympäristömittauksia tehdään aina tarpeen mukaan. Seurantatulosten raportointi on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset sekä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaiset.

Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla tehdään kaatopaikkakaasuun ja –vesiin liittyviä säännöllisiä mittauksia. Käytössä on sekä jatkuvatoimisia mittareita että kannettavia kenttämittareita. Kaasumittauksia tehdään kaasuasemilla keräyslinjakohtaisesti. Kaasun purkautumista jätetäytöstä ja leviämistä alueella seurataan aistinvaraisesti sekä kannettavilla rikkivetymittareilla.

Kaatopaikkavedellä tarkoitetaan kaatopaikalle sijoitetun jätteen läpi suotautuvaa tai muuta kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä. Kiertokapulassa jätevedet jaotellaan jätetäyttöjen sisäisiin vesiin, jätetäytöistä ulos suotautuviin vesiin, viemäriin pumpattavaan jäteveteen, kompostointitoiminnan jätevesiin sekä öljynerottimista pois johdettaviin jätevesiin. Jätevesien lisäksi tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä sekä jätteidenkäsittelyalueilla, että niiden lähiympäristössä.

Jätteiden loppusijoittamisen lisäksi jätteidenkäsittelyalueilla tehdään paljon myös hyötyjätteiden jatkokäsittelyä, kuten puu- ja risujätteiden haketusta sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden murskausta. Näiden toimintojen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan melu ja pölymittauksilla. Mittauksilla seurataan myös jätetäyttöjen painumia, kompostointiprosessin toimivuutta, lievästi pilaantuneiden maa-ainesten laatua sekä kompostoitavien öljyisten maiden laatua. Ympäristöntarkkailuun tarvittavaa taustatietoa saadaan reaaliajassa neljän oman sääaseman välityksellä.

Lue sivuiltamme lisää siitä, miten huolehdimme ympäristöstämme vastuullisesti

Kaatopaikkakaasut saatiin hyötykäyttöön

Kaatopaikkakaasu on lain mukaan kerättävä talteen ja hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Kiertokapulan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää on alettu rakentaa jo vuodesta 1994, jolloin Kapulassa otettiin käyttöön biokaasupumppaamo ja kaasugeneraattori ensimmäisenä Suomessa. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti sekä Karanojalla että Kapulassa.

Lue lisää kaatopaikkakaasujen keräyksestä vuonna 2015

Ympäristöjärjestelmä auditoitiin sisäisesti ja ulkoisesti

Bureau Veritas auditoi Puolmatkan, Karanojan ja Kapulan toimipaikat ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kolmipäiväisissä auditoinneissa 26.5.2015 ja 10.-11.6.2015. Sisäiset auditoinnit suoritettiin marras- joulukuussa 2015.

Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailu

Kapulan jätteidenkäsittelyalueella astui voimaan jälkitarkkailuohjelma vuonna 2015, mikä toi paljon muutoksia mm. vesitarkkailun laajuuteen. Kapulan ja Karanojan vesitarkkailun näytteenotosta, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Ahma ympäristö Oy.

Lisää tietoa Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailusta saat sivun navigoinnin otsikoiden alta ja Vesien tarkkailu 2015 -taulukoista.

Lumikorven, Puolmatkan ja Rehakan ympäristöntarkkailu tehdään yhdessä kuntien kanssa

Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella ympäristövaikutusten tarkkailu toteutettiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa osallistumalla Puolmatkan suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella syntyvät vedet johdetaan Järvenpään Veden jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 Kiertokapulan mittakaivon kautta johdettiin jätevesiä viemäriverkostoon noin 5 640 m3 (laskennallinen määrä).  Puolmatkassa syntyvät jätevedet käsitellään Järvenpään Veden jätevedenpuhdistamolla. Kiertokapulan toiminnan vaikutuksia seurataan yhdestä pintavesipisteestä (P8) ja kahdesta pohjavesipisteestä (HP2 ja HP9), joista HP2 kuuluu sekä kaatopaikan että Kiertokapula Oy:n pohjavesitarkkailuun. Tarkkailuohjelmaan lisättiin vuoden 2015 aikana Kiertokapulan viemäröitävän jäteveden laadun tarkkailu näytepisteestä K11. Puolmatkan vesianalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11.

Lumikorven jätteidenkäsittelyalueella pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailu toteutettiin yhteistyössä Valkeakosken kaupungin kanssa osallistumalla Lumikorven entisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan velvoitetarkkailuun. Vuonna 2015 Lumikorven jätteidenkäsittelyalueen vesientarkkailuohjelma päivitettiin yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa. 7.5.2015 päivätyn tarkkailuohjelman ELY-keskus hyväksyi 26.6.2015. Jätteidenkäsittelyalueelta viemäriin johdettavia jätevesiä tarkkaillaan normaalisti tasausaltaaseen johdettavasta vedestä kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2015 viemäriverkostoon laskettiin vesiä 2 217 m3.

Rehakan ympäristöntarkkailu toteutetaan yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Vesinäytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Rehakan alueella tarkkaillaan pinta- ja pohjavesien sekä viemäriin johdettavien jätevesien laatua. Vuoden 2015 aikana toiminta Rehakassa ei muuttunut aiempiin vuosiin verrattuna. Ekokem Oy Ab jatkoi alueella kyllästettyjen puiden välivarastointitoimintaa ja Destamatic Oy kantojen ja risujen varastointia ja murskausta.

Vesien tarkkailu 2015, taulukot (pdf-tiedosto)