Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015

Kaatopaikkakaasut

Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa. Tonnista yhdyskuntajätettä muodostuu kaatopaikkakaasua noin 100–200 m³.

Tehokas kaasunkeräysjärjestelmä imee kaasun kaatopaikan sisältä pumppaamolle

Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.

Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla.

Yhteensä vuonna 2015 käytössä 49 kaasunkeräyskaivoa

Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Kapulassa oli vuonna 2015 käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa ja yksi uusi vaakakeräyslinja. Pumppaamolta kaasu johdettiin Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödynsi kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2015 Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 1,95 milj. Nm3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 42 %.

Karanojan kahdella jätetäyttöalueella oli vuonna 2015 käytössä yhteensä 28 kaasunkeräyskaivoa, joista 20 oli pystykaivoja ja loput vaakakeräyskaivoja. Em. kaivoista kaksi pystykaivoa ja yksi vaakakeräyslinja rakennettiin ja otettiin käyttöön vuoden 2015 kesän aikana. Vuonna 2015 Karanojalla saatiin talteen noin 3,0 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 48 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihduissa. Karanojan kahdelta uusimmalta jätetäyttöalueelta kerätty kaasu johdettiin vuonna 2013 käyttöön otetulle uudelle soihtupolttimelle. Vuonna 2015 Karanojalla teetettiin rutiinimittausten lisäksi erillinen rikkivetypäästön leviämismallinnus, minkä avulla pystytään arvioimaan hajujen kulkeutumisen laajuutta ja voimakkuutta kaatopaikka-alueella ja lähiympäristössä.