Vuosikatsaus 2016
Vuosikatsaus 2016

Ympäristökatsaus

Jätteidenkäsittelyalueiden yhtenä päätavoitteena on, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Ympäristöluvat määrittävät tarkkaan toimintamme raamit. Tässä katsauksessa kerromme tiivistetysti vuoden 2016 ympäristöraportoinnin tiedot.

Jätteidenkäsittelyalueiden ympäristövaikutukset ja -tarkkailu

Jätteidenkäsittelyalueiden rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia ohjataan ympäristö- ja jätelainsäädännön avulla. Tavoitteena on mm. pinta- ja pohjaveden, maaperän sekä ilman pilaantumisen ehkäiseminen.

Lain mukaan kaatopaikkaa, eli jätteiden loppusijoitusaluetta, ja sen ympäristöä on tarkkailtava käytön ja jälkihoitovaiheen aikana. Kaikilla Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla on omat, ympäristölupiin perustuvat ympäristöntarkkailuohjelmansa, joissa määritellään tarkasti mitä kaikkea ja kuinka usein ympäristöstä mitataan ja seurataan. Ohjelmien lisäksi ympäristömittauksia tehdään aina tarpeen mukaan. Seurantatulosten raportointi on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset sekä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaiset.

Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla tehdään kaatopaikkakaasuun ja -vesiin liittyviä säännöllisiä mittauksia. Käytössä on sekä jatkuvatoimisia mittareita että kannettavia kenttämittareita. Kaasumittauksia tehdään kaasuasemilla keräyslinjakohtaisesti. Kaasun purkautumista jätetäytöstä ja leviämistä alueella seurataan aistinvaraisesti sekä kannettavilla rikkivetymittareilla.

Kaatopaikkavedellä tarkoitetaan kaatopaikalle sijoitetun jätteen läpi suotautuvaa tai muuta kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä. Kiertokapulassa jätevedet jaotellaan jätetäyttöjen sisäisiin vesiin, jätetäytöistä ulos suotautuviin vesiin, viemäriin pumpattavaan jäteveteen, kompostointitoiminnan jätevesiin sekä öljynerottimista pois johdettaviin jätevesiin. Jätevesien lisäksi tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä sekä jätteidenkäsittelyalueilla että niiden lähiympäristössä.

Jätteiden loppusijoittamisen lisäksi jätteidenkäsittelyalueilla tehdään paljon myös hyötyjätteiden jatkokäsittelyä, kuten puu- ja risujätteiden haketusta sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden murskausta. Näiden toimintojen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan melu- ja pölymittauksilla. Mittauksilla seurataan myös jätetäyttöjen painumia, kompostointiprosessin toimivuutta, lievästi pilaantuneiden maa-ainesten laatua sekä kompostoitavien öljyisten maiden laatua. Ympäristöntarkkailuun tarvittavaa taustatietoa saadaan reaaliajassa neljän oman sääaseman välityksellä.

Lue sivuiltamme lisää siitä, miten huolehdimme ympäristöstämme vastuullisesti

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kiertokapulan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää on alettu rakentaa jo vuodesta 1994, jolloin Kapulassa otettiin käyttöön biokaasupumppaamo ja kaasugeneraattori ensimmäisenä Suomessa. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti sekä Hämeenlinnan Karanojalla että Hyvinkään Kapulassa.

Lue lisää kaatopaikkakaasujen keräyksestä vuonna 2016

Ympäristöjärjestelmä auditoitiin sisäisesti ja ulkoisesti

Bureau Veritas auditoi Järvenpään Puolmatkan, Hämeenlinnan Karanojan, Hyvinkään Kapulan ja Valkeakosken Lumikorven toimipaikat ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kolmipäiväisissä auditoinneissa 6.–8.6.2016. Sisäinen auditointi suoritettiin marras-joulukuussa 2016.

Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailu

Kapulan ja Karanojan vesitarkkailun näytteenotosta, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Ahma ympäristö Oy.

Lisää tietoa Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailusta saat sivun navigoinnin otsikoiden alta ja Vesien tarkkailu 2016 -taulukoista.

Lumikorven, Puolmatkan ja Rehakan ympäristöntarkkailu tehdään yhdessä kuntien kanssa

Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella ympäristövaikutusten tarkkailu toteutettiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa osallistumalla Puolmatkan suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Kiertokapulan toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveden laatuun seurataan yhdestä pintavesipisteestä (P8) ja kahdesta pohjavesipisteestä (HP2 ja HP9). Tarkkailuohjelmaan lisättiin vuoden 2015 aikana Kiertokapulan viemäröitävän jäteveden laadun tarkkailu (K11), mitä jatkettiin vuonna 2016. Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella syntyvät vedet johdetaan Järvenpään Veden jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2016 viemäriin johdettiin noin 5 640 m3 jätevettä (laskennallinen määrä). Puolmatkan vesianalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11.

Lumikorven jätteidenkäsittelyalueella pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailu toteutettiin yhteistyössä Valkeakosken kaupungin kanssa osallistumalla Lumikorven entisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan velvoitetarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteutuksesta vastasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Jätteidenkäsittelyalueelta viemäriin johdettavia jätevesiä tarkkaillaan normaalisti tasausaltaaseen johdettavasta vedestä kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2016 Kiertokapulan seurannan perusteella viemäriverkostoon johdettiin jätevesiä 1 818 m3.

Rehakan ympäristöntarkkailu toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Vesinäytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Rehakan alueella tarkkaillaan pinta- ja pohjavesien sekä viemäriin johdettavien jätevesien laatua.

Vesien tarkkailu 2016, taulukot (pdf-tiedosto)