Vuosikatsaus 2016
Vuosikatsaus 2016

Kaatopaikkakaasut

Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa. Tonnista yhdyskuntajätettä muodostuu kaatopaikkakaasua noin 100–200 m³.

Tehokas kaasunkeräysjärjestelmä imee kaasun kaatopaikan sisältä pumppaamolle

Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.

Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla.

Vuonna 2016 käytössä yhteensä 49 kaasunkeräyskaivoa

Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Kapulassa oli vuonna 2016 käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa ja yksi uusi vaakakeräyslinja. Pumppaamolta kaasu johdetaan Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödyntää kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2016 Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 2,1 milj. Nm3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 46 %.

Karanojan suljetussa jätetäytössä on käytössä 12 pystykaivoa ja 7 vaakakaivoa ja lisäksi vuonna 2014 pintarakenteisiin rakennettu vaakakeräyslinja. Penkalla 2 on käytössä 8 pystykaivoa. Penkkojen 2 ja 3 rajalle vuonna 2015 rakennettua kaasun vaakakeräyslinjaa jatkettiin elokuussa 2016 noin 80 metriä. Penkan 2 ja 3 kaasut johdettiin vuonna 2013 käyttöönotetulle erilliselle ns. rikkivetysoihdulle, joka on käytössä niin kauan, että kaasu määränsä ja laatunsa puolesta soveltuu hyötykäyttöön.

Vuonna 2016 Karanojalla saatiin talteen noin 2,9 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 55 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihdussa.