Valitse sivu

Maapalvelut

Puhelinvaihde

Telephone exchange


Kiinteistön jätehuolto

Customer service

asiakaspalvelu@kiertokapula.fi

Jäteneuvonta

Sorting advice

neuvonta@kiertokapula.fi

Jätehuollon perusmaksu

perusmaksu@kiertokapula.fi

Kiertokapula tarjoaa pilaantuneiden maiden kunnostus- ja tutkimustöitä asiakkaan tarpeen mukaan. Kunnostamme ja tutkimme eri kokoisia kohteita uusimpia tekniikoita hyödyntäen. Osaamista löytyy niin Avaimet käteen -palveluista kuin esimerkiksi kunnostusmenetelmän valinnan konsultoinnissa.

Olemme työmaan luotettava yhteistyökumppani, joka hoitaa tehtävän loppuun asti – edullisesti ja kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.

Tutkimukset

  • suunnittelu
  • urakoisijan kilpailutus ja valinta
  • näytteenotto kentällä
  • näytteiden analysointi laboratoriossa alihankintana
  • tutkimusraportin laatiminen
  • riskinarviointi (kvalitatiivinen)

Kunnostus

  • suunnittelu
  • pima-ilmoitukset ja yhteydet ympäristöviranomaisiin
  • urakka-asiakirjojen laadinta
  • kilpailutukset / rakennuttaminen
  • vastaanottopalvelut ja niiden kilpailutukset
  • ympäristötekninen valvonta
  • rakennuttajan valvonta
  • turvallisuuskoordinaattori
  • loppuraportointi
puhtaan maan kasa jätteidenkäsittelyalueella
Multaa ja pieni kasvi kupiksi asetelluissa käsissä

Referenssikohteita

Vanhan kaatopaikan maaperän kunnostaminen massanvaihdolla

Juppalan kaatopaikan kunnostamisen tarve nousi esiin Riihimäen kaupungin Petsamon alueella olleen ”asemakaava ja asemakaavan muutos” -hankkeen myötä. Kaavamuutosalueella sijaitsi Juppalan vanha kaatopaikka, joka on historiatietojen mukaan ollut käytössä vuodesta 1915 alkaen 1940-luvulle asti. Kaatopaikalle ei ole tehty nykyvaatimusten mukaisia pintarakenteita, kun kaatopaikka on poistettu käytöstä. Alueella oli kaksi rakennusta, jotka purettiin kunnostuksen aikana.

Juppalan vanhan kaatopaikan alueella oli jätetäyttöä noin 2 000 m2 alueella noin 3 metrin paksuisena kerroksena yhteensä 6 000 m3 eli 10 000 tonnia. Alueen pilaantuneisuutta oltiin tutkittu jo aiemmin vuosien 2013–2015 ja 2017 aikana.

Kuva: Juppalan kaatopaikan kunnostuksen loppuraportti/Ramboll Finland Oy/22.2.2019/Maija Tanskanen, Kare Päätalo

Kiertokapula toteutti kaatopaikan kunnostamisen yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa loka–joulukuussa vuonna 2018. Kohteen urakoitsijana toimi Fortum Environmental Construction Oy. Kunnostuksen tavoitetasona oli VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ja jätteiden poisto.

Maaperän kunnostus toteutettiin massanvaihdolla. Vanhan kaatopaikan alueelta vietiin jätepitoista maa-ainesta yhteensä noin 10 300 tonnia ja öljyhiilivetyjä sisältävältä alueelta vietiin pilaantunutta jätepitoista maa-ainesta yhteensä noin 3 250 tonnia Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueelle Karanojalle Hämeenlinnaan. Kaatopaikan alueen jätetäytöstä oli maa-ainesta 80–90 % ja rakennusjätettä (puu, lasi, metalli) 10–20 %.

 Kuvat: Juppalan kaatopaikan jätetäytöstä oli 10-20 % rakennusjätettä 

Lietekaatopaikan öljyaltaan pilaantuneen maaperän kunnostaminen sekä eristerakenteen teko

Mäntsälän Hirvihaaran ampumarata-alueella sijaitsee lietekaatopaikka ja sen öljyallas. Alueelle ollaan rakentamassa uusia meluvalleja, jotka rakentuvat osittain öljyaltaan päälle. Vuonna 2020 maaperätutkimuksissa öljyaltaan maaperässä havaittiin korkeita öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuuksia. Lietekaatopaikka on toiminut 1960- tai 1970-luvulta aina 1990-luvun alkupuolelle asti ja sen toiminta-aikana öljyaltaan alueelle on otettu vastaan öljyisiä lietteitä.

Kiertokapula toteutti pilaantuneen maaperän kunnostuksen Mäntsälän kunnan toimeksiannosta heinä–syyskuussa vuonna 2021. Urakoitsijana toimi Kreate Oy ja ympäristöteknisestä valvonnasta vastasi Sitowise Oy. Kunnostuksen tavoitetasona oli VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.

Kunnostuksen yhteydessä rakennettiin eristerakenne savesta kunnostetun öljyaltaan ja lietekaatopaikan väliin, jonka avulla estetään lietekaatopaikan alueelle öljyaltaan kunnostuksen jälkeen jäävien haitta-aineiden kulkeutuminen kunnostetulle alueelle. Lietealtaassa ollut öljyinen vesi poistettiin imuautoilla ja öljynerottimen läpi pumppaamalla.

Maaperän kunnostaminen toteutettiin massanvaihdolla. Öljyaltaan alueelta poistettiin ja kuljetettiin soveltuviin vastaanottopaikkoihin yhteensä noin 6 500 tonnia pilaantuneita maa-aineksia. Tilalle tehtiin täyttö pilaantumattomista maa-aineksista, joista osa oli kunnostetulta alueelta kaivettuja ja osa tuotiin alueelle muualta.

 

Kuva: Öljyaltaan kunnostuskaivanto

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimukset eri kohteissa

Kiertokapula on tehnyt Riihimäen kaupungille maaperätutkimuksia kolmeen kohteeseen vuosina 2020–2021. Kynttilätien ja Kortteli 211:n maaperätutkimuksista vastasi Kiertokapula ja Pesispolun kohteessa Insinööritoimisto Lepistö Oy rakennusliikkeen toimeksiannosta. Kaikissa kohteissa maaperässä havaittiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja jätteitä.

Kynttilätielle laaditun riskiarvioinnin perusteella kohteessa ei ole välitöntä maaperän kunnostustarvetta, mutta mikäli kohdetta suunnitellaan otettavaksi rakennuskäyttöön, tulee alueen maaperässä olevat kohonneet haitta-ainepitoisuudet ja jätteet huomioida. Alueen pintamaassa olevat jätteet suositeltiin poistettaviksi joka tapauksessa.

 

Kuva: Pintamaata Kynttilätien kohteessa

Korttelin 211 alueelle tullaan rakentamaan uusia asuinrakennuksia. Alueen maaperä kunnostetaan vuoden 2021 lopussa massanvaihdolla. Arvio poistettavan pilaantuneen ja jätteensekaisen maa-aineksen määrästä on 1 500 m3 ktr eli noin 2 500 t. Poistettavan maa-aineksen tilalle rakennetaan täyttö pilaantumattomista maa-aineksista. Kunnostustavoitteina on VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Kiertokapula toimii pilaantuneen maan kunnostuksen rakennuttajana, urakoitsijana toimii Fortum Waste Solutions Oy.

 

Kuva: Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta koekuopassa Korttelin 211 tutkimuksissa

Pesispolun kiinteistölle 694-4-432-3 tullaan rakentamaan uusia asuinrakennuksia. Alueen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla vuoden 2021 lopun ja vuoden 2022 alun aikana. Arvio poistettavan pilaantuneen ja jätteensekaisen maa-aineksen määrästä on 3 100 tonnia. Poistettavan maa-aineksen tilalle rakennetaan täyttö pilaantumattomista maa-aineksista. Kunnostustavoitteina ovat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Kiertokapula toimii pilaantuneen maan kunnostuksen rakennuttajana.

Kuva: Pesispolun kunnostettavaksi suunniteltu alue keväällä 2021

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimukset koekuoppakaivuilla

Entisen paloaseman alueen pilaantuneisuuden tutkiminen

Riihimäen entisen paloaseman maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta tarvittiin tietoja alueella käynnistynyttä kaavoitushanketta varten. Entisen paloaseman  ja sitä ympäröivän puistoalueen tontilta oli tutkimusten aikaan rakentamaton. Tontti on kooltaan noin 4 700 m2. Entistä paloaseman tonttia ympäröi puistoalue, jonka pinta-ala on noin 1 800 m2.

Tutkimuksen suunnittelussa huomioitiin tontin aiempi käyttötarkoitus, kuten aina tämänkaltaisissa hankkeissa. Pelastuslaitos oli todennäköisesti harjoitellut alueella, joten haluttiin varmistaa, onko maaperässä esimerkiksi jäämiä sammutusaineista. Pilaantuneisuuden tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa. Alueella ei havaittu pilaantuneisuutta, ja kaavoitus pääsi etenemään.

Puistoalueen maaperän tutkiminen koekuoppakaivuilla

Syksyllä vuonna 2019 Riihimäellä sijaitsevan Niinipolun puistoalueen koekuoppakaivuututkimuksilla täydennettiin kaupungin aiemmin teettämiä pilaantuneisuustutkimuksia. Maaperästä otettiin näytteitä, joista analysoitiin kaatopaikkakelpoisuudet. Kiertokapula toteutti tutkimuksen yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa.

Koekuoppatutkimuksen periaatteet

Koekuoppanäytteenotossa tutkimusalueelle kaivetaan tutkimuskuoppia, yleensä kaivinkoneella. Haluttuun syvyyteen kaivetusta kuopasta irrotetaan maanäyte käsikäyttöisellä näytteenottimella. Koekuopista saadaan usein luotettavampaa tietoa ja pystytään tekemään havaintoja paremmin kuin kairaamalla. Siksi koekuopat ovat usein ensisijainen näytteenottomenetelmä.

Koekuoppatutkimus on hyvin yleinen tapa tutkia pilaantunutta maa-aluetta silloin, kun pilaantumat ovat maan pintakerroksissa. Näytteenottaja valitsee näytteenottotavan tutkimussuunnitelman mukaisesti, esimerkiksi joko kokoomanäytteitä vai pistemäisiä näytteitä. Tutkimusvaiheessa kaivantoon kerääntyvästä vedestä on hyvä ottaa myös vesinäyte analysoitavaksi.

Koekuopan selkeänä etuna on se, että näytteenottaja voi tarkastella verrattain suurta alaa maaperässä, kun koekuopan 3–4 seinämää on näkyvillä. Kuopasta pystytään tekemään tarkkoja aistinvaraisia havaintoja ja tarvittaessa kohdistamaan näytteenotto ohuisiin kerroksiin. Erilaisia täyttökerroksia tarkastellessa koekuoppa on hyvä tapa tutkia kerrospaksuuksia ja niiden rakenteita.

 

Tarve palvelullemme? Ota yhteyttä

Kuntapalvelukoordinaattori
Sasmo Kangassalo
puh. 050 590 2127
sähköposti: sasmo.kangassalo[at]kiertokapula.fi

Maa-ainesten vastaanottoa koskevat kysymykset voi lähettää osoitteeseen: maa-ainekset[at]kiertokapula.fi