Vuosikatsaus 2017
Vuosikatsaus 2017

Ympäristökatsaus

Jätteidenkäsittelyalueiden yhtenä päätavoitteena on, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Ympäristöluvat määrittävät tarkkaan toimintamme raamit. Tässä katsauksessa kerromme tiivistetysti vuoden 2017 ympäristöraportoinnin tiedot.

Jätteidenkäsittelyalueiden ympäristövaikutukset ja -tarkkailu

Jätteidenkäsittelyalueiden rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia ohjataan ympäristö- ja jätelainsäädännön avulla. Tavoitteena on mm. pinta- ja pohjaveden, maaperän sekä ilman pilaantumisen ehkäiseminen.

Lain mukaan kaatopaikkaa, eli jätteiden loppusijoitusaluetta, ja sen ympäristöä on tarkkailtava käytön ja jälkihoitovaiheen aikana. Kaikilla Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla on omat, ympäristölupiin perustuvat ympäristöntarkkailuohjelmansa, joissa määritellään tarkasti, mitä kaikkea ja kuinka usein ympäristöstä mitataan ja seurataan. Ohjelmien lisäksi ympäristömittauksia tehdään aina tarpeen mukaan. Seurantatulosten raportointi on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset sekä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaiset.

Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla tehdään kaatopaikkakaasuun ja -vesiin liittyviä säännöllisiä mittauksia. Käytössä on sekä jatkuvatoimisia mittareita että kannettavia kenttämittareita. Kaasumittauksia tehdään kaasuasemilla keräyslinjakohtaisesti. Kaasun purkautumista jätetäytöstä ja leviämistä alueella seurataan aistinvaraisesti sekä kannettavilla rikkivetymittareilla.

Kaatopaikkavedellä tarkoitetaan kaatopaikalle sijoitetun jätteen läpi suotautuvaa tai muuta kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä. Kiertokapulassa jätevedet jaotellaan jätetäyttöjen sisäisiin vesiin, jätetäytöistä ulos suotautuviin vesiin, viemäriin pumpattavaan jäteveteen, kompostointitoiminnan jätevesiin sekä öljynerottimista pois johdettaviin jätevesiin. Jätevesien lisäksi tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä sekä jätteidenkäsittelyalueilla että niiden lähiympäristössä.

Jätteiden loppusijoittamisen lisäksi jätteidenkäsittelyalueilla tehdään paljon myös hyötyjätteiden jatkokäsittelyä, kuten puu- ja risujätteiden haketusta sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden murskausta. Näiden toimintojen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan melu- ja pölymittauksilla. Mittauksilla seurataan myös jätetäyttöjen painumia, kompostointiprosessin toimivuutta, lievästi pilaantuneiden maa-ainesten laatua sekä kompostoitavien öljyisten maiden laatua. Ympäristöntarkkailuun tarvittavaa taustatietoa saadaan reaaliajassa neljän oman sääaseman välityksellä.

Lue sivuiltamme lisää siitä, miten huolehdimme ympäristöstämme vastuullisesti

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kiertokapulan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää on alettu rakentaa jo vuodesta 1994, jolloin Kapulassa otettiin käyttöön biokaasupumppaamo ja kaasugeneraattori ensimmäisenä Suomessa. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti sekä Hämeenlinnan Karanojalla että Hyvinkään Kapulassa.

Lue lisää kaatopaikkakaasujen keräyksestä vuonna 2017

Ympäristöjärjestelmä auditoitiin sisäisesti ja ulkoisesti

Bureau Veritas auditoi Järvenpään Puolmatkan, Hämeenlinnan Karanojan, Hyvinkään Kapulan ja Valkeakosken Lumikorven toimipaikat ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardiin perustuvan ympäristöjärjestelmän kolmipäiväisissä auditoinneissa 5.–7.6.2017. Sisäinen auditointi siirtyi vuoden 2018 maaliskuulle uuden toimintajärjestelmän rakentamisen vuoksi.

Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailu

Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jatkettiin vesitarkkailua vuonna 2015 voimaan astuneen jälkitarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2017 vuorossa oli laajan ohjelman mukainen tarkkailu. Kapulan ja Karanojan vesitarkkailun näytteenotosta, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Ahma ympäristö Oy, jonka nimi muuttui vuoden lopussa Eurofins Ahma Oy:ksi.

Lisää tietoa Kapulan ja Karanojan ympäristötarkkailusta saat sivun navigoinnin otsikoiden alta ja Vesien tarkkailu 2017 -taulukoista.

Lumikorven, Puolmatkan ja Rehakan vesitarkkailu

Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella vesitarkkailu toteutettiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa osallistumalla Puolmatkan suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Kiertokapulan toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveden laatuun seurataan yhdestä pintavesipisteestä (P8) ja kahdesta pohjavesipisteestä (HP2 ja HP9). Tarkkailuohjelmaan lisättiin vuoden 2015 aikana Kiertokapulan viemäröitävän jäteveden laadun tarkkailu (K11), mitä jatkettiin vuonna 2017. Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella syntyvät vedet johdetaan Järvenpään Veden jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2017 viemäriin johdettiin 5 640 m3 jätevettä. Puolmatkan vesianalyysien tulokset on esitetty taulukoissa G, H ja I.

Lumikorven jätteidenkäsittelyalueella pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailu toteutettiin yhteistyössä Valkeakosken kaupungin kanssa osallistumalla Lumikorven entisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan velvoitetarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteutuksesta vastasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Jätteidenkäsittelyalueelta viemäriin johdettavia jätevesiä tarkkaillaan normaalisti tasausaltaaseen johdettavasta vedestä kaksi kertaa vuodessa. Tasausaltaaseen johdetun veden tulokset on esitetty taulukossa J. Vuonna 2017 Kiertokapulan seurannan perusteella viemäriverkostoon johdettiin jätevesiä 2 131 m3.

Rehakan vesitarkkailu toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Vesinäytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Rehakan alueella tarkkaillaan pinta- ja pohjavesien, viemäriin johdettavien jätevesien laatua sekä kyllästetyn puun varastokentän vesiä.

Vesien tarkkailu 2017, taulukot (pdf-tiedosto)