Vuosikatsaus 2017
Vuosikatsaus 2017

Kaatopaikkakaasut

Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa mätänemällä. Yhdyskuntajätetonnin hajotessa kaatopaikkakaasua muodostuu noin 100–200 m³.

Tehokas kaasunkeräysjärjestelmä imee kaasun kaatopaikan sisältä pumppaamolle

Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.

Edellä mainituista syistä kaatopaikkakaasu on kerättävä talteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Kaasunkeräys perustuu kaasunkeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla.

Vuonna 2017 käytössä yhteensä 47 kaasunkeräyskaivoa

Kaatopaikkakaasun talteenotto aloitettiin Kapulan jätteidenkäsittelyalueella jo vuonna 1994. Kapulassa oli vuonna 2017 käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa ja yksi uusi vaakakeräyslinja. Pumppaamolta kaasu johdetaan Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödyntää kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2017 Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 2,5 milj. Nm3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 46 %.

Karanojan suljetussa jätetäytössä on käytössä 12 pystykaivoa ja 7 vaakakaivoa ja lisäksi vuonna 2014 pintarakenteisiin rakennettu vaakakeräyslinja. Penkalla 2 on käytössä 8 pystykaivoa. Penkkojen 2 ja 3 rajalle vuonna 2015 rakennettua kaasun vaakakeräyslinjaa jatkettiin vuonna 2016 noin 80 metriä. Penkan kaksi ja kolme kaasut johdettiin vuonna 2013 käyttöönotetulle erilliselle ns. rikkivetysoihdulle, joka on toiminnassa niin kauan kuin kaasu määränsä ja laatunsa puolesta soveltuu hyötykäyttöön.

Vuonna 2017 Karanojalla saatiin talteen noin 2,7 milj. Nm³ kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 61 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihdussa.

Vuonna 2017 Karanojalla toteutettiin omia rutiinimittauksia täydentäviä kaatopaikkakaasun päästömittauksia Detes Nordic Oy:n, Ramboll Oy:n sekä Ilmatieteenlaitoksen toimesta. Mittauksilla ja mallinnuksilla sekä niistä saatavilla tuloksilla on tärkeä rooli arvioitaessa hajujen hallinnan tilaa ja määritettäessä mahdollisia jatkotoimenpiteitä.