Vieraslajikasvien toimittaminen hävitykseen

Vieraslajit, kuten jättiputki ja jättipalsami (kuvassa), ovat kitkettyinä seka­jätettä ja ne voidaan hävittää kotitalouden sekajätteen mukana, kunhan vieraslajit ovat suljettuina säkkeihin. Katso kuitenkin ennen hävittämistä huolellisesti vieraslajien käsittelyohjeet.

Isompia eriä vieraslajeja vastaanotetaan Karanojan, Metsä-Tuomelan (31.8.2019 asti) ja Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueilla sekajätteenä. Vieraslajit tulee toimittaa suljetuissa säkeissä ja tuonnista tulee ilmoittaa vaakatoimistoon, jolloin vaakahenkilökunta opastaa vieraslajeille oikean paikan.

Käsittele puutarhajäte oikein, älä levitä vieraslajeja vahingossa

Puutarhajätettä ei jo jätelain mukaan saa viedä luontoon, vaikka moni ajattelee sen olevan biologisesti hajoavaa. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot, juurenkappaleet ja varret jatkavat usein elämäänsä ja pystyvät leviämään uusille kasvupaikoille. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovatkin karanneet puutarhoista – kottikärryillä.

Vieraslajeja pidetään yhtenä vakavimmista uhkista maailman ekosysteemeille ja niiden monimuotoisuudelle. Niillä on usein sekä ympäristöllisiä että taloudellisia haittavaikutuksia, joillakin myös terveydellisiä vaikutuksia. Suomeen onkin perustettu vieraslajiasioiden neuvottelukunta sekä laadittu vieraslajistrategia. Seuraavassa keskitymme kahden alueellamme tällä hetkellä ehkä aggressiivisimmin leviävän vieraskasvilajin, jättipalsamin ja jättiputken oikeaoppiseen hävittämiseen.

Mieti, ennen kuin kitket!

Kotipuutarhuri voi kokea keväällä epämiellyttävän yllätyksen: puutarhaan on ilmestynyt haitallisten vieraskasvien, kuten jättipalsamin ja jättiputken taimia. Nämä sopivissa oloissa jopa usean metrin korkuisiksi kasvavat tunkeilijat tulisi kitkeä pois heti havaittaessa. Älä kompostoi tai jätä kasvinosia maahan.

Ennen toimeen tarttumista kannattaa perehtyä oikeaan hävittämistapaan ja omaan turvallisuuteen liittyviin asioihin: esimerkiksi jättiputki on ihmisille, varsinkin lapsille vaarallinen. Sen kasvineste on niin myrkyllistä, että käsittelyssä tarvitaan kunnolla ihoa suojaava vaatetus sekä hengitys- ja silmäsuojat. Kasvinesteen sisältämät furokumariinit yhdessä auringonvalon vaikutuksen kanssa aiheuttavat palovammoja tai palovammoja muistuttavia iho-oireita, jotka ovat hyvin hitaasti paranevia tai jopa pysyviä. Kasvinesteen sisältämät yhdisteet voivat aiheuttaa jopa näön menetyksen joutuessaan silmiin. Iholle roiskunut kasvineste huuhdellaan viipymättä runsaalla vedellä ja saippualla.

Jättiputkesta eroon pääseminen voi kestää vuosia

Jättiputki muistuttaa ulkoisesti hieman koiranputkea, mutta on huomattavasti suurempi. Se on luokiteltu erittäin haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen myrkyllisyyden vuoksi kasvin hävittäminen läheltä asutusta ja lasten leikkipaikkoja on ensiarvoisen tärkeää. Jättiputket kuitenkin tuottavat hyvin runsaasti siemeniä ja leviävät helposti sekä siemenistä että juurakoista, joten kasvuston hävittäminen voi viedä vuosikausia.

Jättiputkien hävittäminen

Jättiputken torjunnassa nopeus on valttia. On erittäin tärkeää, ettei jättiputkia päästetä kukkimaan ja muodostamaan siemeniä, jotka leviävät ympäristöön ja säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosikausia. Suuren yksilön saa parhaiten hävitettyä pysyvästi katkaisemalla kasvin juuret pistolapiolla tai terävällä veitsellä maapinnan alapuolelta noin 20 sentin syvyydeltä. Jos vain maanpäällisen runko katkaistaan, ensi vuonna paikalla on uusi kasvi, sillä jättiputki lisääntyy myös juurakoista. Kun kyseessä on yksittäisiä yksilöitä, kemialliseen torjuntaan ei tarvitse turvautua. Isoja esiintymiä voi torjua kemiallisesti, mutta tätä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää, sillä kemikaalit vaikuttavat aina myös muuhun ympäristöön.

Kerää kaikki kasvijätteet, myös lehdet ja juurakot heti paikan päällä jätesäkkiin siementen varisemisen estämiseksi. Hävitä säkit sekajätteen mukana, jolloin ne päätyvät muiden jätteiden mukana Fortumille poltettaviksi. Suuret erät voit toimittaa Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille Hämeenlinnaan, Järvenpäähän tai Nurmijärvelle (31.8.2019. saakka). Tuolloin kasvijätteen tulee olla tiiviisti suljetuissa säkeissä.

Jättipalsami on kukkapenkin karkulainen

Kaunis jättipalsami on levinnyt luontoomme kukkapenkeistä. Yksivuotinen jättipalsami on mehevävartinen ruoho, joka kasvaa jopa parimetriseksi sopivan kostealla kasvupaikalla. Kasvin kukat ovat punasävyisiä tai melkein valkoisia, lehdet ovat suikeita ja hammaslaitaisia. Ihmiselle kasvista ei useimmiten ole vaaraa, tosin allergioista kärsiville saattaa tulla iho-oireita.

Jättipalsamin hävittäminen

Pienet jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Kuten jättiputki, yksi kasvi voi tuottaa satoja siemeniä.

Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Pienetkin yksilöt tulee poistaa tarkasti, ne tuottavat myös siemeniä. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, voi kasvi hävitä pieneltä alueelta hyvinkin nopeasti, sillä se leviää vain siemenistä ja ne ovat lyhytikäisiä.

Valmiiksi kehittyneet siemenkodat aukeavat herkästi pienestäkin kosketuksesta ja sinkoavat siemeniä usean metrin päähän. Laita kasvin latva varovasti muovi- tai paperipussiin ja katkaise vasta sitten varsi. Siemenet pysyvät pussissa, eivätkä pääse leviämään. Kasvijätteet voit laittaa roska-astiaan sekajätteen mukaan, sieltä ne päätyvät Fortumille poltettaviksi. Suuret erät voit toimittaa Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille Hämeenlinnaan, Järvenpäähän tai Nurmijärvelle. Tuolloin kasvijätteen tulee olla tiiviisti suljetuissa säkeissä.

Kuka hävittämisestä vastaa?

Hävitystyöstä vastaavaa viranomaista ei ole, joten kiinteistön omistajan se on tehtävä pääosin itse ja omalla kustannuksella. Kunnan maalla vastuu on kunnalla, yleisten teiden varsilla ELY-keskuksella ja radanvarsilla Ratahallintokeskuksella. Naapurien tai asukasyhdistyksien kesken kannattaa järjestää kitkentätalkoita. Myös paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen puoleen kannattaa kääntyä. Useissa kunnissa ja joissakin alueellisissa ympäristökeskuksissa tehdään jättiputkien hävitystyötä myös yksityismailla – näistä voi myös kysyä apua.

Ilmoita havainnoistasi kansalliseen vieraslajiportaaliin

Lisätietoa vieraslajeista löytyy esim. kansallisesta vieraslajiportaalista (http://www.vieraslajit.fi/) ja siellä on mahdollista ilmoittaa vieraslajihavainnoista.