Valitse sivu

Kompostointi

Puhelinvaihde 8.00 - 15.00

Telephone exchange 8.00 - 15.00


Kiinteistön jätehuolto 8.00 - 18.00

Customer service 8.00 - 18.00

asiakaspalvelu@kiertokapula.fi

Jäteneuvonta 8.00 - 15.00

Sorting advice 8.00 - 15.00

neuvonta@kiertokapula.fi

Perusmaksuasiat 8.00 - 20.00

perusmaksu@kiertokapula.fi

Pienilläkin teoilla on väliä.

Kompostoimalla ravinteet kiertoon

Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta. Kompostoimalla jätteet tulevat käsitellyiksi niiden syntypaikalla, eikä niitä tarvitse kuljettaa tai käsitellä muualla.

Kodin jätteistä voit kompostoida keittiön biojätteet ja puutarhan haravointi- ja kasvijätteet. Kompostoimalla saat hyvää multaa pihaan ja laitat arvokkaat ravinteet kiertoon. Biojätteet kompostoimalla voit lisäksi pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä.

Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa elolliseen ainekseen sitoutuneet ravinteet uuden elämän kasvuvoimaksi. Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisimpia pieneliöitä. Hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta.

KEITTIÖJÄTTEEN KOMPOSTOINNIN JA KERÄYKSEN LAAJENEMINEN

Kiertokapulan toimialueella keittiöjätteiden keräys tai niiden kompostointi tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöllä yli 5000 asukkaan taajamissa 1.7.2024 alkaen.

Hyvä tietää kompostoinnista

  • Kompostorit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään; eristettyihin lämpökompostoreihin ja eristämättömiin kompostoreihin. Lämpökompostorien eristekerros pitää kompostoitumisessa syntyvän lämmön kompostorin sisällä ja edesauttaa jätteiden muuttumista mullaksi.
  • Keittiöjätteen kompostointiin tarvitaan taajama-alueella lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori.
  • Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa tai siistinä pidetyssä aumassa tai kehikossa.
  • Mikäli keittiöjätteet käsitellään bokashissa, jäteastian tyhjennysväliä voi pidentää silloin, kun puolivalmis fermentoitunut bokashi kompostoidaan taajama-alueella lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostissa.
  • Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
  • Valittavan kompostorin kokoon vaikuttaa kiinteistöllä syntyvän jätteen määrä. Liian pieni kompostori ei ehdi kompostoimaan kaikkea syntyvää jätettä ja liian suuri kompostori ei pysy toiminnassa. Kompostori kannattaa mitoittaa siten, että jäte ehtii maatua siinä 6–8 viikkoa. Nelihenkiselle perheelle riittää tavallisesti 200–300 litran kompostori.
  • Kompostorin voi myös tehdä itse. Netistä löytyy paljon hyviä rakennusohjeita. Itsetehdyn kompostorin tulee myös täyttää jätehuoltomääräysten vaatimukset.
  • Kompostori on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän naapurin rajasta.
  • Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen.
  • Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet.
  • Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain tarkoitukseen soveltuvassa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Keittiön ruokajätteiden kompostointi

Keittiöjätteen kompostointiin tarvitaan taajama-alueella lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori.

Voit laittaa kompostiin:

  • kasvisten ja hedelmien kuoret, kananmunan kuoret
  • lihan ja kalan perkuujätteet
  • pilaantuneet elintarvikkeet ja ruoantähteet
  • kahvinporot suodatinpapereineen ja teepussit
  • pehmopaperit
  • vanhat kukkamullat ja koristekasvit.

ILMOITA KOMPOSTOINNISTA JÄTEHUOLTOVIRANOMAISELLE

Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jos kiinteistössä kompostoidaan keittiössä syntyvää biojätettä. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä vakituisia että vapaa-ajan kiinteistöjä.

Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Puutarhajätteiden kompostointi

Puutarhajätettä saa kompostoida eristetyn kompostorin lisäksi myös kasassa tai eristämättömässä kompostorissa. Puutarhajäte on usein typpiköyhää, kuivaa tai karkeaa. Typpilisänä käy esim. tuore ruohosilppu, lannoitettu turve, urea, puutarhan typpilannoitteet, virtsa ja kompostikäymälän jäte.

Kompostoitumista voi nopeuttaa kostuttamalla kompostia ja lisäämällä väliin joko kompostiherätteitä tai osittain maatunutta kompostia.

Lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa niiden maatumista ja estää lehtien liimaantumista isoiksi levyiksi. Risut kannattaa aina silputa ennen kompostointia. Puutarhajätekompostiin sopivat mm.

  • haravointi- ja ruohonleikkuujäte, kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
  • heinä ja olki, kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
  • risuhake, sammal ja jäkälä.

.

Vinkkejä kompostointiin

  • Lisää säännöllisesti seosainetta kompostin sekaan ja päälle. Seosaineen lisäyksen yhteydessä sekoita kompostia, se tasoittaa kypsymistä ja ilmastaa kompostia. Seosaineen tehtävänä on tehdä kompostista ilmavaa ja sitoa kosteutta ja ravinteita. Lisäksi seosaine ehkäisee hajuhaittoja, kärpäsiä ja pintakerrosten kuivumista. Hyviä ja edullisia seosaineita ovat kuiva haravointijäte ja puiden lehdet, puuhake, kutterinlastu, kuorike, turve ja näiden seokset.
  • Hyvin toimiva​​ komposti on lämmin, massa painuu kasaan, ominaishaju on multamainen ja kompostissa ei ole kärpäsen toukkia.
  • Keittiöjätekompostissa ongelmien aiheuttaa useimmiten liian vähäinen seosaineen määrä. Se johtaa kompostin vettymiseen, hapenpuutteeseen ja hajuongelmiin.
  • Keittiöjätekomposti vaatii yleensä kypsyäkseen noin puoli vuotta viimeisen jätelisäyksen jälkeen.
  • Kompostoitu keittiöjäte kannattaa jälkikompostoida vielä toisessa kompostorissa, kompostikehikossa, kasassa tai puutarhajätteen seassa.
  • Puutarhajätettä saa kompostoida eristetyn kompostorin lisäksi myös kasassa tai eristämättömässä kompostorissa. Puutarhajäte on usein typpiköyhää, kuivaa tai karkeaa. Typpilisänä käy esim. tuore ruohosilppu, lannoitettu turve, urea, puutarhan typpilannoitteet, virtsa ja kompostikäymälän jäte.
  • Kompostoitumista voi nopeuttaa kostuttamalla kompostia ja lisäämällä väliin joko kompostiherätteitä tai osittain maatunutta kompostia.
  • Lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa niiden maatumista ja estää lehtien liimaantumista isoiksi levyiksi. Risut kannattaa aina silputa ennen kompostointia.
  • Puutarhajätekompostiin sopivat mm.
    • haravointi- ja ruohonleikkuujäte, kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
    • heinä ja olki, kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
    • risuhake, sammal ja jäkälä.