Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (VNa 331/2013) edellyttää, että jätteen tuottaja tai haltija esittää kaatopaikan pitäjälle tiedot jätteestä ja sen soveltuvuudesta loppusijoitukseen. Kaatopaikalle ei hyväksytä jätettä, joka ei täytä asetuksessa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. Kaatopaikalle asetuksen mukaan ei myöskään voida hyväksyä:
- biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävää jätettä
- nestemäistä jätettä
- räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa, syttyvää tai helposti syttyvää jätettä
- sairaalassa tai eläinlääkäriasemalla syntynyttä tartuntavaarallista jätettä
- tutkimus-, kehitys-, tai opetustoiminnassa syntyneitä tunnistamattomia kemiallisia aineita
- ajoneuvojen renkaita tai niiden silppua.
Kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen
Kaatopaikkakelpoisuuden todentamisen vaiheita ovat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja tarkastus kaatopaikalla.
Perusmäärittely
Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä on tehtävä perusmäärittely jäte-erittäin. Säännöllisesti syntyvästä jätteestä on tehtävä perusmäärittely ennen ensimmäisen erän hyväksymistä, mutta tämän jälkeen riittää vuosittainen vastaavuustestaus.
Perusmäärittelyvaiheessa jätteestä tulee esittää tarvittavat tiedot. Oleellisia tietoja ovat muun muassa jätteen syntypaikka, kuvaus prosessista, jossa jäte on syntynyt, jätteen koostumus sekä sen liukoisuusominaisuudet. Ominaisuuksien selvittämiseksi jätteestä tulee teettää kaatopaikkakelpoisuuslausunto, joka sisältää laboratoriotutkimukset. Säännöllisesti syntyvän jätteen perusmäärittelyssä tulee lisäksi olla tiedot muun muassa jätteen laadun vaihtelusta sekä avainmuuttujat vastaavuustestausta varten.
Pääsääntöisesti kaikki loppusijoitettava jäte tulee testata ennen mahdollista vastaanottoa. Ainoastaan asbestijäte sekä eläinjäte tietyin rajoituksin voidaan loppusijoittaa ilman testausta.
Jätteen tuottaja tai haltija vastaa sekä jätteen testauttamisesta hyväksytyssä laboratoriossa että testauksen ja kaatopaikkakelpoisuuslausunnon hankintakustannuksista.
Näytteenotto ja testaus on tehtävä valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisesti. Näytteenotto- ja testausmenetelmät on esitetty asetuksen liitteessä 2. Kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä tekevät useat konsulttiyritykset, kuten
- Novalab Oy
- Eurofins Scientific Finland Oy j
- Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.
Jätteestä tulee testata vähintään:
- metallien kokonaispitoisuudet
- liukoisuusominaisuudet (VNa 331/2013 listauksen mukaisesti)
- orgaanisen hiilen määrä, TOC
- pH
- haponneutralointikapasiteetti, ACN
- Muut mahdolliset tutkittavat parametrit tulee määritellä tapauskohtaisesti, jos on oletettavissa että jäte sisältää muita haitta-aineita. Tällaisia voivat olla jätteestä riippuen esimerkiksi PAH- ja PCB-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnon tuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa 331/2013 esitettyihin rajoihin ja jos kaikki raja-arvot alittuvat, jäte on mahdollista vastaanottaa loppusijoitusalueelle. Viime kädessä viranomainen päättää jätteen hyväksymisestä.
Vastaavuustestaus
Säännöllisesti samassa prosessissa syntyvästä jätteestä tulee teettää vastaavuustestaus vuosittain. Perusmäärittelyn yhteydessä tulee määritellä vastaavuustestauksen yhteydessä tutkittavat parametrit. Vastaavuustestauksella varmistetaan, että jäte vastaa perusmäärittelyssä annettuja tietoja ja ettei jätteen laatu ole muuttunut.
Tarkastus kaatopaikalla
Jätekuorma tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Tarkastuksella varmistetaan, että jäte vastaa siitä toimitettuja asiakirjoja. Mikäli jäte ei vastaa asetettuja vaatimuksia, kuormaa ei oteta vastaan.
Kaatopaikkakelpoisuusasioissa yhteyshenkilömme on maapalveluinsinööri Hannu Harmoinen, hannu.harmoinen[at]kiertokapula.fi, puh. 040 739 1712.
